Strateginen ajattelu luo pohjaa yrityksen kasvulle

Jotkut asiat ovat yrityksissä pysyviä. Strateginen ajattelu voi olla yksi niistä. Tein pientä google-tutkimusta aiheesta strateginen ajattelu. Tämä lempeä lähestyminen aiheeseen osoitti, että strateginen ajattelu nähdään vaihtoehtona yhteisesti määritellylle tahtotilalle. Ajattelulle jää tilaa ja luovuus on parhaimmillaan. Voi olla näinkin.

Luovuus on parhaimmillaan, kun ihmiset tuntevat työssään olonsa turvalliseksi. Tietävät, mitä heiltä odotetaan ja haluavat tehdä sitä.

Johtamisen tehtävänä on luoda tuloksia yritys- ja henkilötasolla. Johtamisen tehtävänä on osoittaa syy tekemiselle, vastata kysymykseen miksi. Johtamisen tehtävänä on poistaa epävarmuustekijöitä ja lisätä sitä kautta henkilöiden innostusta oikean työn tekemiseen. Johtamisessa strategisella ajattelulla on suuri rooli ja sillä voidaan vaikuttaa myös henkilöstön jaksamiseen. Luovuus on parhaimmillaan, kun ihmiset tuntevat työssään olonsa turvalliseksi. Tietävät, mitä heiltä odotetaan ja haluavat tehdä sitä.  Tässä muutama vinkki, miten sitä voisi edesauttaa.

  1. Määritämme yhteisen tahtotilan.Tahtotila eli päämäärä tai visio määritellään yhdessä. Otamme henkilöstön laajasti mukaan.  Monelle työntekijälle on löydettävissä oikea paikka sopivasta prosessin vaiheesta. Esittämällä oikeita kysymyksiä, saamme heidän työnsä kannalta olennaista tietoa strategian pohjaksi. Yhteinen tahtotila on hyvä kirjata ylös. Kirjoittamattomat tavoitteet muuttuvat helposti matkan varrella ja yhteinen suunta katoaa.
  2. Asiakaskokemus osaksi strategiaa. Systemaattinen asiakkaiden haaveiden, ongelmien ja tarpeiden kerääminen mahdollistaa asiakastiedon hyödyntämisen myös strategian tekovaiheessa. Parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen luominen onnistuu parhaiten, kun tiedämme keitä asiakkaamme ovat, mitä erityispiirteitä heissä on ja missä asiakkaat haluavat meitä kohdata.
  3. Viestimme oikein. Strategia on viestintää. Sisäisen viestinnänprosessien ymmärtäminen on tässä olennaista. Esimerkiksi palaverien, koulutustilaisuuksien ja henkilöstölehtien on viestittävä työntekijöitämme kiinnostavalla tavalla strategisista päämääristämme. Oikein suunnattu viesti synnyttää halun olla mukana tulevaisuuden luomisessa. Se lisää tietämystä ja ymmärrystä suuremmista kokonaisuuksista ja oman roolin merkityksestä strategian toteuttamisessa. Kohderyhmä on aina otettava huomioon viestiä mietittäessä. Rehellisellä palautteella voimme vahvistaa oikeaa tekemistä. Voimme osoittaa, että joku on kiinnostunut saavutetuista tuloksista.
  4. Otamme ihmisen strategian keskiöön. Strategia on asioita, mutta ihmiset sen tekevät. Meidän on synnytettävä innostus toteuttaa yhteisesti valittua tahtotilaa. Vastustus on yksi merkki innostuksen syntymisestä. Ihmiset ovat kiinnostuneita. Jos kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä strategiamme ihanuudesta, tuliko kenties tehtyä hajuton ja mauton paperi? Strategian pitää liikuttaa massoja. Siinä pitää olla sisään rakennettuna aimoannos tunnetta. Otamme myös asiakkaat strategiamme keskiöön. Meillä pitää olla innostus toteuttaa jokaista asiakastapaamista yhteisen tahtotilamme saavuttamiseksi.
  5. Perustelemme omat päätöksemme yhteisen tahtotilamme kautta. Emme käytä strategiaa tekosyynä tekemisille tai tekemättä jättämisille. Kannustamme omalla toiminnallamme arvokkaita tekijöitämme strategiseen debattiin. Kiivaskin keskustelu vie yritystämme eteenpäin ja luo hyvää oloa, jos se tapahtuu yhteisten pelisääntöjen mukaan ja on osa yhteisesti valittua tarinaa.
  6. Teemme kotiläksyt joka päivä. Hyvin ja perusteellisesti tehty strategiaprosessi vapauttaa strategiseen ajatteluun. Se antaa jokaiselle tekijälle mahdollisuuden nähdä yhteiskunnassa niitä muutoksia, jotka vaikuttavat toimintaamme ja kiinnittää vähemmän huomiota niihin asioihin, joilla ei ole merkitystä. Visionääriset johtajat tekevät kotiläksynsä joka päivä. Oman historian tunteminen opettaa jotakin tulevaisuuden ennustamisesta. Tämän päivän epävarmuustekijöitä on helpompi hallita, kun huomaa, että jossain määrin niitä on ollut aina.

Yritys voi menestyä ilman strategiaa. Siitä on lukuisia esimerkkejä. Yksi tapa vähentää epävarmuutta on varmistaa, että työntekijät ovat tietoisia siitä, mitä heiltä henkilökohtaisella tasolla odotetaan. Henkilökohtaiset tavoitteet, toimenkuvat ja mittarit auttavat jokaista meitä arvioimaan oman työn onnistumista.

Selkeys luo tilaa ajatella. Strateginen ajattelu on asioiden moniulotteista punnintaa muuttuvassa maailmassa. Jos yrityksellä ei ole yhteisesti valittua tahtotilaa, tulee strategisesta ajattelusta vapaata ajattelua.