Siirry sisältöön

Eläk sääki viäl – syväsukellus porilaiseen sielunmaisemaan ja johtamiseen

Porilainen ja johtajuus. Eihän elämän helppoa kuulu olla, mutta miten ihmeessä nämä kaksi teemaa yhdistetään. Yltiöpositiiviselle ja kaikesta innostuvalle porilaisuuteen perehtyminen on eräänlainen sukellus syvään päähän. Jos et osaa uida, ei kannata edes yrittää. Ja positiivista palautetta en jää hengitystä pidätellen odottelemaan, ainakaan porilaiselta.

Tämän kyseenalaisen kunnian sain itselleni varmasti siitä syystä, että työpöytäni vierestä löytyy kuva unelmaansa todeksi elävästä pojastani kirkkaan punaisessa patapaidassa. Meillä on siis tällä hetkellä kaupunkiresidenssi Porissa ja patarumpu pärisee viikonloppuisin C-nuorten SM-sarjan peleissä ympäri Suomen. Johtamiseen minut taas kytkee työni sekä noin 15 vuoden työharjoittelujakso nuorkauppakamarissa, jossa olen myös päässyt näkemään varsin läheltä, mitä tarkoittaa porilaine johtamine, kuten se kai alkuperäiskansan kielellä kuuluu sanoa.

Ensimmäinen syväsukellus: asunnon vuokraaminen Porista

Vuokranantaja totesi, ettei vuokraa asuntoaan missään tapauksessa meille. Ajattelin, että emme vain olisi vuokralaisina mieluisia. Ei, hän totesi, että asunto on ihan –piip– ja huonolla alueella. ”Jos nyt ihmisen on pakko Poriin muuttaa, ottaa nyt sitten asunnon edes hyvältä alueelta.” Pakko sanoa, että arvostukseni porilaista rehellisyyttä kohtaan nousi. Ei turhia korulauseita. Syväsukelluksen perusteella voi ehkä olettaa, että porilainen ei johtajana niin kovinkaan huono ole. Rehellisyys lienee arvostettu ominaisuus.

Toinen syväsukellus: porilaine muija kiekkokatsomossa

Porilainen äiti kiekkokatsomossa ei jää intohimossaan kakkoseksi, eikä kalpene vaikeissakaan tilanteissa. Rehellistä palautetta tulee niin omalle jälkikasvulle, tuomareille kuin muillekin osallisille. Ei mitään ilkeää ja rumaa, mutta rehellisen korutonta. Katsomovalmentajana porilaine muija on kyllä vailla vertaistaan. Ihan varmasti pojalle ja valmentajalle kannattaisi laittaa korvaan nappi, jotta ohjeet löytäisivät perille. Lisäksi tämä muija ottaa uudet pohjoisen elätit vastaan iloisesti, rupattelee, pyytää illanviettoon ja sosiaalisen median ryhmiin.”Me tehdään sustaki porilaine muija”, toteaa porilaine muija.  Oikealla intonaatiolla pitää opetella porilaisuutta positiivisesti eli lausahduksia, jotka alkavat polje tai män, ja kun jättää kirosanat ja kettuilun pois, ei jää kuin pilkut jäljelle.

Porilaine muija on seuralle altis ja sietää erilaisuutta.  Ja jos joku uskaltaa kysyä, miten tämä liittyy johtamiseen, voin helposti kysyä eläk sääki viäl, enkä tarkoita, että onpa kiva nähdä.

Kolmas syväsukellus: #porilaisuus

Porilaisuus on minulle suuri mysteeri. Se on jonkinmoinen sekoitus iloisuutta, jolla on vain etäisesti tekemistä positiivisuuden kanssa. Se on ystävällisyyttä, joka perustuu kohteliaisuuksien ja korulauseiden sijaan rehellisen oloiselle vuorovaikutukselle. Se on ihmisten välisiä kohtaamisia. Eläk sääki viäl, aloittaa porilainen ja jatkaa puhettaan nopeasti ja sanoja säästellen. Mitään sanaa ei lausuta loppuun. Näin minuutin puheeseen saadaan mahdutettua 15 minuutin monologi. Hengittämättä. Uteliaisuuteni on herätetty. Pori ei ole paskempi paikka.

Neljäs syväsukellus: #yksisarvisjohtajuus

Uteliaan lempeällä otteella jatkoin teeman tutkimista. Porissa jo pitkään vaikuttanut yritysverkostotutkija Katariina Yrjönkoski toimi innoittajanani. Katariina on ystäväni ja on juuri voittanut Science Slam -kisan Porissa. Kisan tavoitteena on tehdä tieteestä kansantajuista.  Katariinasta oli haastattelu Satakunnan Kansassa. ”Tutkin yritysten verkostoitumista ja koska siinä sekä ihmissuhteissa on paljon samaa, päätin verrata hyvän yrityskumppanin hakemista täydellisen miehen etsimiseen. Aivan täydellinen mieshän on yksisarvinen, taruolento”, toteaa Katariina

Luettuani haastattelun uppouduin miettimään, miten yksisarviset, verkostoituminen, porilaisuus ja johtaminen liittyvät toisiinsa? Yksisarvisissa ja johtajissa on muutakin samaa kuin turhat toiveet. Täydellisen johtajan löytäminen on kuin etsisi yksisarvista. Taruolento kerta kaikkiaan.  Jokainen johtaja on kuin porilainen. Hän tietää, että täydellistä ei ole, eikä sellaiseksi tule. Good is good enough.

Yrityksen strategia - Sanahelinää vai selkeä kuva?

Usealla meillä on joskus päiviä, jolloin töissä painetaan hommia tukka (tai kravatti) hulmuten. Niinä päivänä, kun pää on täynnä eri...

Lue lisää

Työelämän ja urheilun yhteneväisyydet

Joukkueessa ja työtiimissä on molemmissa suorittavia tekijöitä ja johtajia, eli valmentajia tai esimiehiä. Molemmissa on tärkeää joukkuehenki ja ryhmädynamiikka, jonka...

Lue lisää

Projant 5 vuotta - Luomista, Luopumista ja Luottamista

Meidän matka on vasta alussa. 5-vuotias Projant on lapsen iässä. Hyvin osataan jo kävellä, mutta odottakaapas vaan kun me lähdetään...

Lue lisää