Siirry sisältöön

Työelämän ja urheilun yhteneväisyydet

Usein on kuullut puhuttavan, miten joukkueurheilua verrataan työelämään, eikä ihan suotta. Näistä kahdesta asiasta, jotka äkkiseltään ajateltuna tuntuvat olevan kaukana toisistaan, löytyy lähemmin tarkasteltuna paljon yhtymäkohtia.

Molemmissa on joukkue tai tiimi, jossa jokaisella jäsenellä on oma rooli hoidettavana ja tiimin tai joukkueen tulos riippuu kaikkien panoksesta. Joukkueessa ja työtiimissä on molemmissa suorittavia tekijöitä ja johtajia, eli valmentajia tai esimiehiä. Molemmissa on tärkeää joukkuehenki ja ryhmädynamiikka, jonka on oltava tasapainossa, jotta joukkue tai yritys pystyy pääsemään toivottuihin lopputuloksiin.

”On myös sanottu, että tavoitteellinen urheilija on hyvä työntekijä.”

TAVOITTEELLISUUS TYÖELÄMÄSSÄ

On kuitenkin yksi asia, joka ei aina ole samalla tavalla työelämässä ja huippu-urheilussa. Tämä asia on tavoitteellisuus yksittäisen työntekijän kohdalla. Yrityksen kohdalla tavoitteellisuutta ja tuloshakuisuutta on paljon enemmän, mitä yksittäisen työntekijän kohdalla.

Urheilija on luonteeltaan tavoitteellinen ja pyrkii kehittämään itseään jatkuvasti saavuttaakseen tavoitteensa. Miksei tämä sama asia sitten toistu työelämässä niin useasti? – Hyvä kysymys, jota tulisi pohtia. Kerran jossakin olen kuullut sanottavan, että huippu-urheilija lopettaessa uransa ja siirtyessään työelämään ihmettelee sitä, miten toimintatavat ja ilmapiiri työntekoon on niin erilainen. Huippu-urheilija kun on tottunut tekemään aina jokaisen harjoituksen ja siihen liittyvän jutun täysillä ja panostamaan asiaan energiansa ja keskittymisensä. On myös sanottu, että tavoitteellinen urheilija on  hyvä työntekijä.

”Ajatus siitä, että tekisi usean kymmenen vuoden mittaisen työuran pelkästään rahan vuoksi, eikä nauttisi yhtään työstään, herättää ihmetystä.”

INTOHIMO TYÖTEHTÄVÄÄSI KOHTAAN

Mikä sitten ajaa urheilijan tekemään harjoitteensa ja panostamaan lajiinsa täysillä joka ikinen päivä? Yksi selitys tähän löytyy varmasti intohimosta. Urheilija, joka urheilee aktiivisesti, mutta ei saa siitä palkkaa, tekee tämän kaiken puhtaasta intohimosta ja rakkaudesta lajiaan kohtaan. Tällaisessa tapauksessa ei voida puhua rahasta motivaatiotekijänä. Miten saisimme tämän saman ajatusmaailman siirrettyä työelämään ja kuinka jokainen työntekijä löytäisi sen oman intohimonsa työtehtäväänsä kohtaan?

Jo sekin riittää, että löytää itsellensä mielenkiintoisen työtehtävän, jota kohti lähtee kehittymään ja tavoittelemaan. Ajatus siitä, että tekisi usean kymmenen vuoden mittaisen työuran pelkästään rahan vuoksi, eikä nauttisi yhtään työstään, herättää ihmetystä. Jos kerran töissä todennäköisesti juuri rahan takia on käytävä, niin miksi siitä ajasta ei tekisi itsellensä mielekästä ja motivoivaa?

”Asettamalla pieniä tavoitteita päivittäisiin työtehtäviin voi auttaa pikkuhiljaa itseään kehittymään.

PIENILLÄ MUUTOKSILLA PAREMPIIN TULOKSIIN

Alkuun on hyvin mahdollista lähteä ottamaan pieniä tavoitteita ihan joka päiväisessä tekemisessä. Tavoitteellisuus kun ei aina tarkoita sitä, että pitäisi tavoitella yrityksen johtajan paikkaa. Asettamalla pieniä tavoitteita päivittäisiin työtehtäviin voi auttaa pikkuhiljaa itseään kehittymään. Kun asetat alkuun pieniä ja yksinkertaisia tavoitteita, ne ovat helpommin saavutettavissa. Saavutettuasi näitä tavoitteita syntyy väistämättä onnistumisen tunne, joka ruokkii itseluottamusta. Kun huomaat kehittyväsi ja onnistuvasi työtehtävissäsi, lisää se hyvin suurella todennäköisyydellä mielenkiintoasi ja motivaatiotasi työtä kohtaan. Tavoitteiden asettamisessa olisi hyvä asettaa yksi pidemmän aikavälin tavoite, jota lähteä tavoittelemaan. Tämän jälkeen voit sopivassa suhteessa asettaa pieniä välitavoitteita, jotka palvelevat pidemmän aikavälin tavoitetta, mutta ovat helpommin saavutettavissa lyhemmällä aikavälillä. Näin ylläpidät motivaatiotasi tavoitteiden eteen tehtävään työhön, kun saat välillä pienempiä onnistumisia.

Olisi myös hyvä kirjata tavoitteet ylös johonkin tai puhua niistä ääneen esimerkiksi työkavereillesi. Toimimalla tällä tavoin teet tavoitteestasi konkreettisempia, kun ne eivät ole vain sinulla ajatuksissasi. Tämä auttaa sinua oikeasti pääsemään asettamiasi tavoitteita kohti, eivätkä ne jää pelkästään aikomuksen tasolle.

”Jo pienilläkin muutoksilla päivittäisessä tekemisessä voit parantaa omaa viihtymistä työssäsi huomattavasti.

YHDESSÄ TEKEMISESSÄ ON VOIMAA

Aina kaikki ei tietenkään mene niin kuin on suunnitellut, eikä onnistumisia tule toivotulla tavalla. Tällöin voi tarvita tukea tavoitteelliseen tekemiseen. Silloin olisi hyvä, että työyhteisöstä löytyy toveri, jolle jakaa ajatuksiaan ja tuntemuksiaan. On myös hyvin innostavaa, jos työyhteisöstä löytyy samanlaisella motivaatiolla ja halulla omaa tekemistään kehittävä henkilö. Joskus voi samaan tiimiin sattua useampikin tällainen henkilö. Uskoisin, että sellaisen tiimin tulokset ovat vakuuttavia. Tällaisella on myös varmasti positiivisia vaikutuksia työilmapiiriin ja työssä viihtymiseen.

Tämä kaikki meidän tulisi nähdä nimenomaan mahdollisuutena.  Työelämässä on paljon asioita, joihin urheilumaailmaa voi soveltaa. Jo pienilläkin muutoksilla päivittäisessä tekemisessä voit parantaa omaa viihtymistä työssäsi huomattavasti. Kun viihdyt työssäsi ja motivoidut siitä mitä teet päivittäin, antaa se paljon positiivista energiaa myös työelämän ulkopuolisiin asioihin.

Ajatuksiaan teille blogiimme kirjoitti Teemu Kivioja, tavoitteellinen jääkiekkoilija ja hetken aikaa sitten Projantilla aloittanut soittotyöntekijä.

Yrityksen strategia - Sanahelinää vai selkeä kuva?

Usealla meillä on joskus päiviä, jolloin töissä painetaan hommia tukka (tai kravatti) hulmuten. Niinä päivänä, kun pää on täynnä eri...

Lue lisää

Projant 5 vuotta - Luomista, Luopumista ja Luottamista

Meidän matka on vasta alussa. 5-vuotias Projant on lapsen iässä. Hyvin osataan jo kävellä, mutta odottakaapas vaan kun me lähdetään...

Lue lisää